Kouluruoka on tuhlausta

---

”Suomessa on ilmainen kouluruoka!” 

Tätä lausetta käytetään niin usein, että sen voisi kuvitella olevan Suomen suurin ylpeydenaihe heti Talvisodan jälkeen. Kyllä, ilmainen kouluruoka on todella harvinaista maailmalla, ja siksi se on huikea ansio Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Nämä seikat eivät tosin vähennä sitä mielipahaa, kun korkeakoulussa kaikki mitä meille on kerrottu, heitetään ulos ikkunasta. Ilmainen kouluruokailu maksaakin yhtäkkiä noin 2,50 € per ateria!

Jokin aikaa sitten Nordea ilmoitti alkavansa periä käteisnostomaksua, ja tämä sattui tulemaan voimaan juuri marraskuun vaihteessa. Rahan nostaminen oli siis käytännössä ilmainen palvelu, mutta nyt siitä joutuukin maksamaan. Tapaukseen on reagoitu erittäin kielteisesti, ja se sai aikaiseksi hurjasti nettiraivoa. Monet väittävät jopa vaihtaneensa pankkia tämän tempauksen vuoksi.

Huomaatko näissä kahdessa tapauksessa jotain yhteistä?

---

Yliveto kouluruoka?

Miksi Nordean esimerkki aiheutti some-raivon, mutta kouluruoan tapauksessa lompakon kaivaminen ei tunnu juuri painavan opiskelijoita? Samoja ihmisiä, jotka ovat peruskoulussa tottuneet saamaan "ilmaisen lounaan"! 

Yksi syy voi olla se, että kouluruokaa pidetään edelleen huimassa kulttuuriarvossa. Kaikki mikä liittyy kouluruokaan, on automaattisesti terveellistä, mahtavaa ja upeaa.

Nyt yliopistossa tätä on hieman hankala sulattaa, kun tavanomainen kokemukseni lähiruokalassani on usein tämän sorttinen:

" Tulen luennon jälkeen vatsa kurnien opiskelijaravintolalle. Huomaan, että jono on taas niin pitkä, että sen perällä voisi kuvitella jonottavansa uusinta iPhonen mallia. Jonotan siis vähintään varttitunnin, jotta saan maksettua ateriani, ja odotan vielä hyvän tovin istumapaikkaa tarjotin kädessä seisten. 

Lopulta kun pääsen istahtamaan pöytään, huomaan jälleen sen, että ruokailutilat ja sen kalustus on suunniteltu miellyttämään tavanomaisia kouluruoan syöjiä: ala-asteen oppilaita. Pöydät ja tuolit ovat aikuiselle liian pienet, ja liikkumistilaa on niin vähän, että muiden ohi mennessä saa aina vetää vatsan sisään. Mietin itsekseni, kuinka mukavaa onkaan syödä perunoita kolmatta kertaa samalla viikolla, ja saada jälkiruoaksi suuhun omat polvet. "

---

Kuinka edullista kouluruoka todella on?

Oikeastaan peruskoulun ja korkeakoulun ruoan vertaaminen on kuin vertaisi omenoita appelsiinipuristimiin. Painavin syy tähän on, että ala-asteella ruoka on valtion järjestämää, korkeakouluissa ei. Kyse on enemmänkin ruoasta, jota vain satutaan tarjoilemaan koulussa. Ja sitä tarjoilevat yksityiset yritykset.

Otamme esimerkiksi Amican, Suomen suurimman työpaikoilla toimivan lounasravintolaketjun, joka sattuu myös tuottamaan lukuisien oppilaitosten kouluruoan. Amican omistaa Fazer Food Services, ja kaikki mitä yrityksistä tiedät, pätee myös Amican kohdalla. Yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa, ja se tulee saada aikaan mahdollisimman suurilla tuotoilla ja pienillä kuluilla.

Tämän nojalla ei enää liene yllätys, miksi Amican ravintoloissa jonottaessa törmää helposti Fazerin mainoksiin ja tuotteisiin, kuten munkkeihin. Tilanne on kai liian hyvä olla mainostamatta emoyrityksen tuotteita. Business is business.

Kouluruoka ei ole kuitenkaan ole bisnestä ihan perinteisemmästä päästä. Amicalla sattuu nimittäin olemaan oikeus Kansaneläkelaitoksen tarjoamaan 1,94 euron ateriatukeen. Käytännössä siis jokaisesta ateriasta valtio maksaa sinulta pois 1,94 €. Näin aikaansaadaan kouluruoan edullisuus opiskelijoille.

Kun kerran kouluruokaa tuetaan, voisi sitä helposti pitää halvimpana syömisvaihtoehtona. Kuinka mukava sattuma että juuri me rutiköyhät opiskelijat saamme halvinta mahdollista ruokaa, ja vieläpä suoraan koulun ravintolasta!

Tässä piileekin suurin väärinkäsitys kouluruoasta. Ja oikeastaan syy, miksi kouluruoan syöminen voi olla hirvittävää tuhlausta.

---

Kouluruoka VS Kotiruoka

Kouluruoka Amicalla maksaa ruokailupaikasta riippuen noin 2,40 – 2,60 €.
Otetaan myös huomioon, että KELA maksaa lisäksi Amicalle 1,94 € per ateria.

Näin ollen yhden kouluruoan arvo = 4,34 - 4,54€.

Tähän hintaan voisi jo kuvitella saavansa melko hyvän safkan! Ja tämähän pitää paikkansa. Aterian hintaan kuuluu nimittäin pääruoka, ruokajuoma, salaatti, sekä leipää. Aika hyvä diilihän tuo tuntuu olevan, opiskelijoille on selkeästi halpaa ruokaa tarjolla ja sillä hyvä?

Jutun juju on siinä, että esimerkiksi 2,50 euron ateriahintaan saa itse tehtyä melkoisen hyvää ruokaa. Tämän oivalluksen teimme, kun starttasimme Ruokaa Opiskelijabudjetilla-blogin ja aloimme laskea summia mitä menee viikoittaisiin, itsetehtyihin ruokiimme.

Nyt kirjoitushetkellä olemme julkaisseet ruokiemme hinnat 15:ta viikolta (näet ne Viikon Ruokalistoista).  

Viikon ruokien keskiarvo näiltä viikoilta on ollut 27,26… €.

Mikä hulluinta, meidän yhden aterian hinta on tällöin 1,94... €.
Vain KELA:n ateriatuen verran!

---

Näin paljon säästät kotiruoalla

Vaihtoehtona kotiruokaan voisimme ajatella, että käymme syömässä kouluruokaa kaksi kertaa päivässä:

2,50 € (esimerkkihinta) x 14 (viikon ateriat) = 35 €/vko

Säästöt kotiruokaa syömällä ovat seuraavat:

• Yhden viikon aikana säästimme 7,73€

• 15. viikon aikana olemme nyt säästäneet jo 116 €

• Jos jatkamme samaan malliin, säästämme vuodessa yli 400 €!

Aika huima määrä ylimääräistä, etten sanoisi. Voit myös itse tarkistaa ruokalistoista ja resepteistämme, että syömme (ainakin omasta mielestämme) melko hyvin ja monipuolisesti. Ainakin alle 2 euron ateriahintaan. Salaatti, leipä ja muut lisukkeet kuuluvat myös hintaan, jos ruoka ei muuten ole tarpeeksi monipuolinen.

On myös hyvä huomioida, että yksikään viikko ei ole maksanut yli 35 €, mikä siis olisi pelkän kouluruoan syömisen hinta.

---

Väitteitä kouluruoan kannattajan mietintämyssystä:

1. Miksi kukaan söisi kouluruokaa joka aterialla, joka päivä?

Toivon mukaan kukaan ei näin teekään. Mutta mistäpä sitä tietää? Onhan se yleistä mieltää, että opiskelijat ovat ruoanlaiton suhteen patalaiskoja, ja nauttivat mieluiten jotain mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Opiskelijoiden aika on rajallista, ja yleinen asenne ruoanlaittoon on monilla hieman... välinpitämätön.

Näissä stereotypioissa piilee aina totuuden siemen, ja juuri tämän vuoksi Amican ja muiden opiskelijaravintoloiden on erittäin helppo hääriä sillä periaatteella, että asiakkaita kyllä tulee. Jopa kouluajan ulkopuolelta.

Opiskelijahintaisen ruoan hakeminen onkin tehty harvinaisen helpoksi. Esimerkiksi täällä Joensuussa opiskelijaravintoloita löytyy lukuisia. Ne ovat vieläpä keskustassa, parhaiden opiskelija-asuntopaikkojen läheisyydessä! Ei liene myöskään sattumaa, että kouluruokaa voi ainakin Amicalta noutaa Take-awayna erittäin joustavasti. Jopa viikonloppuina!

2. En saa lähimarketistani kouluruoan hintaan juuri mitään!

Tämä riippuu kauppojen hintatasosta, mihin emme tällä kertaa ota kantaa. Ennemmin kannattaa miettiä omia tottumuksiasi opiskelijaravintolassa. Syötkö todella aina kaikkea sitä, mitä on roposiasi vastaan tarjolla? Kouluruoan hintaanhan kuuluvat siis:

1. Lämmin ateria
2. Salaatti 
3. Leipä
4. Ruokajuoma. 

Ainakin omien kokemusteni perusteella harvat ottavat kaiken irti ateriastaan. Monille maistuu salaattipöydässä vain erittäin halpa raaste, tai ei välttämättä sekään. Mikä leipään tulee, omasta kokemuksestani useissa ravintoloilla sitä tarjoillaan sivummalla ruokalinjastosta. Leipää haetaan usein vasta sen jälkeen, kun tarjotin on pöydälle laskettu, jos vielä jaksaa. Lienee ihan tietoinen päätös Amican puolelta, mutta eihän siinä toki mitään väärää ole.

Mikäli tarjottimellesi päätyy vain pääruoka sekä huokea ruokajuoma, on silloin pärstäsi edessä myös erittäin kurja vastine rahoillesi.

3. Kouluruokaan kuuluu myös paikka nähdä kavereitani!

Kyllä, aterian hintaan sisältyy myös alussa mainitsemani ruokailutilojen käyttö, eli paikka mihin voit laskea takamuksesi ja turista mukavia tovereidesi kanssa. Koska pohdimme nyt kouluruokaa taloudellisesta vinkkelistä, emme mieti sen tarkemmin kaverisuhteita, vaikka se onkin iso osa kouluruokailun vetoa.

---

Millä sinä haluat pysyä käynnissä?

Loppujen lopuksi parhaiten kouluruokaa kuvaa vertaus, että se on vain polttoainetta moottoriin, jotta me luennoilla luuhaajat pysyisimme vireänä. On kyllä hieman kyseenalaista, että kuka oikeasti haluaa valita löpönsä pakasteseitin ja hernekeiton väliltä.

Tarkoitukseni tällä tekstillä ei ole käännyttää ketään pois opiskelijaravintolan ovilta, vaan saada sinut miettimään kouluruokaa kriittisemmin. Tai ainakin ottamaan tarjottimellesi kokonaisen aterian. Salaattipöydissä on usein hyvät antimet, joten kokoa aina vähintään kunnon salaatti lämpimän ruoan kaveriksi. 

Voin kuitenkin omasta kokemuksestani sanoa, että kotiruoka on monin puolin parempi vaihtoehto kuin opiskelijaravintolassa aterioiminen. Kotiruoan syömisestä sinua kiittävät (todistetusti) lompakkosi, mutta myös vireytesi sekä terveytesi. Hyvä kotiruoka pitää kylläisenä pidempään, ja kokkaaminen on harrastuksena mitä mukavin ja hyödyllisin.

Jos sinusta kuitenkin tuntuu siltä, että omatekoiseen ruokaan siirtyminen on liian vaativa homma, niin älä huoli. Ruokaa Opiskelijabudjetilla on blogi ja vertaistukikanava juuri ruoanlaitosta kiinnostuneille opiskelijoille, riippumatta siitä oletko pastankeittoon panostava kokinalku, tai Gordon Ramsayn veroinen pöperövelho. 

Mikäli ruoanlaitto vähänkin kiinnostaa, pääset jo alkuun nopeilla tai helpoilla resepteillä, mitkä löytyvät blogistamme. Lisää apua saat myös tulevista teksteistämme, joissa neuvomme kaiken mitä sinun tulee tietää helpon kotiruoan suunnittelusta ja tekemisestä. 

---

Jäikö mielestäsi jotakin olennaista pohtimatta kouluruokaan liittyen? Oletko yhä eri mieltä kouluruoan edullisuudesta?

Jätä kommenttisi alhaalla olevaan laatikkoon tai Facebook-sivullemme.